torstai 30. lokakuuta 2014

TYYLISTÄNI

Oulun Ylioppilaslehdessä oli vasta pieni jutunpätkä tyylistäni. Tyylipalstaa kuukausittain kirjoittava Saga Skiftesvik oli minuun yhteydessä jutun merkeissä ja parin päivän päästä oltiin jo keskustassa kuvailemassa. Epäröin hetken haastatteluun lähtemistä, kun kuulin, että kyseessä on tällainen tyylipalsta ja ideana esitellä yliopisto-opiskelijoiden erilaisia tyylejä ja persoonia. "Siis eihän mulla oo tyyliä?" ajattelin huvittuneena. En osaisi oikeastaan kuvailla tyyliäni millään yhdellä lauseella saatikka yhdellä sanalla. Tää on tämmönen sekasikiö. 

No mutta tottakai lähen kaikkiin tämmösiin mukaan! Ei se auta ko esitellä ittensä omana ittenään eli sekasikiönä! :D Tässäpä teille juttu kokonaisuudessaan luettavaksi ja vielä lopussa linkki alkuperäiseen nettijulkaisuun. Jos teitä lukijoita on joskus harmittanut että en kerro itsestäni tarpeeksi  blogissa niin omg tässä ainakin mennään jo liiankin diipille levelille ainakin tyyliluurankojen suhteen:D


iina1

iina10
Iina-Stina Rahkon tyylissä on ripaus Woodstock-henkeä. Iina-Stinan blogi: http://wellitsureaintprada.blogspot.fi
Markkinointia opiskeleva Iina-Stina Rahko, 22, oppi jo lapsena, että rahat kannattaa sijoittaa mieluummin matkailuun ja harrastuksiin kuin kalliisiin merkkivaatteisiin. Kirpputoreilla hän penkoo ensimmäisenä sotkuisimmat pöydät.
Mitä näit, kun katsoit aamulla peiliin?
Aamuhöperön peikkotytön, jolla oli yllään lempparikotiasu, vaaleanpunainen aamutakki.
Miten valitsit tänään vaatteet?
Yleensä mielessäni on jokin vaatekappale tai asuste, jonka haluan laittaa päälleni. Kokoan asun sen ympärille. Usein vaatteiden valintaa ohjaa myös jokin fiilis tai tyyli, jonka haluan asusta välittyvän. Tänään halusin laittaa punaista huulipunaa, joten valitsin vaatteet, joihin yhdistettynä huulipuna näyttää hyvältä.
Blogisi on nimeltään Well, it sure ain’t Prada. Mitä mieltä olet merkkivaatteista?
Minut on kasvatettu olemaan merkkiuskoton. Vanhempani korostivat aina muistojen ja kokemusten hankkimista materian haalimisen sijaan. Ylimääräiset rahat käytettiin pääasiassa matkoihin ja harrastuksiin, ei kalliisiin merkkituotteisiin.
Kyllähän minäkin kuolaan merkkilaukkujen ja -kenkien perään, mutta en yksinkertaisesti raaski käyttää niihin vähiä varojani. Minun on hankala ymmärtää ihmisiä, jotka jättävät ulkomaanreissun väliin, jotta voivat ostaa merkkilaukun. Laukku ei säily ikuisuuksia, mutta muistot pysyvät aina.
Blogissasi kuvailet itseäsi alennusmyyräksi. Millaisia vinkkejä antaisit heille, jotka eivät koskaan löydä mitään alennusmyynneistä?
Minulla olisi miljoona vinkkiä! Tärkeintä on viitseliäisyys. Löytöjä ei tehdä nopeilla vilkaisuilla, vaan on tongittava ja koluttava jokainen alelaari. Kirpputoreillakin ihmiset karttavat sotkuisimpia pöytiä, vaikka nehän juuri ovat merkki siitä, että pöydässä on hyvää tavaraa. Tuskin sitä muuten olisi jo käyty penkomassa.
Toinen tärkeä vinkki on ei-sesongin mukaisten vaatteiden ostaminen. Vaikka tuntuisi hankalalta ostaa sandaaleja syyskuussa kesävarastojen tyhjennysmyynneistä, niin seuraavana kesänä lompakko kiittää.
Kolmas vinkki on täsmäiskujen tekeminen mahdollisimman moneen liikkeeseen. Tavoitteena on joko ehtiä ostoksille ennen muita tai löytää jokin kauppa tai paikka, missä muut eivät hoksaa käydä. Hyviä löytöjä voi tehdä myös miesten- tai lastenvaateosastoilta sekä marketeista ja kodintavarataloista.
Miten poikaystäväsi kuvailisi tyyliäsi?
Tämä on suoraan poikaystäväni suusta: ”Russian Cara Delevingne meets Oulu’s finest salehunter.”
Mitä äitisi on opettanut sinulle pukeutumisesta?
Pitää pukeutua lämpimästi ja käyttää pipoa, ettei vilustu. Äiti on myös opettanut korrektia ja tilanteeseen sopivaa pukeutumista. Juhlissa ollaan juhlavaatteissa ja mökillä mökkivaatteissa.
Onko sinulla menneisyydessäsi noloja tyyliluurankoja?
Aloitanko vaikka siitä, että ala-asteella pidin värikkäitä poikien kauluspaitoja ja kravattia? Tai siitä, että yläasteella meikkasin ihan liikaa ja saatoin yhdistää valkoiset farkut valkoisen hupparin kanssa? Yläasteen loppupuolella ja lukion alkuaikoina oli myös aika, jolloin olin enemmän tai vähemmän uskottava hiphoppari ja pidin verkkatakkia, cappia, blingbling-koruja ja korkeita Niken Dunk-tennareita. Ja päätä myöten menevät räppiletitkin tuli testattua.
Mistä asioista pidät eniten omassa ulkonäössäsi?
Hiuksista ja hymystä.
Miten pukeutuisit, jos olisit poika?
Pukeutuisin miehekkään trendikkäästi, mutta en erityisen huomiota herättävästi. Haluaisin pukeutumiseni kertovan, että olen itsevarma, pidän huolta itsestäni ja käytän jopa hetken aamuisin miettiäkseni, mitä laitan päälle. Tilaisin vaatteet ulkomailta, koska miesten vaatteiden tarjonta on Oulussa todella huono.

Kirjoittaja: 
 Saga Skiftesvik
Kuvat: 
 Saga Skiftesvik


Toivottavasti nauratti:D 
T.Iina 

 PS. Mää en kestä tuota lausetta "Kirpputoreilla hän penkoo ensimmäisenä sotkuisimmat pöydät". En oikeasti siis oo mikään kirppispöytädyykkari vaan tämä vaan siis sellainen hauska havainto minkä oon tehny :D apua 

 PPS. Voiko joku kertoa mitä tuo Woodstock tarkoittaa? :DD Ois kiva tietää...


2 kommenttia :

  1. "Minun on hankala ymmärtää ihmisiä, jotka jättävät ulkomaanreissun väliin, jotta voivat ostaa merkkilaukun. Laukku ei säily ikuisuuksia, mutta muistot pysyvät aina."

    Olen niiiin samaa mieltä! :) Kiva juttu susta!

    VastaaPoista
  2. tolla woodstockilla varmaan viitataan 70-luvun hippifestareihin :-)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...